Kysymys: Voiko edessä olla esim. 205/55R16 ja takana 205/60R16?
Vastaus: Lain mukaan ei ole mitään estettä sille että eteen laitetaan 205/55R16 ja taakse 205/60R16, kunhan renkaan vierintäkehä ei poikkea alkuperäisen renkaan vierintäkehästä yli 5 % (jos jompikumpi koko on alkuperäinen, ei poikkeama ylitä 5 %:a) ja rengas mahtuu pyörimään ongelmitta. Huomioi tässä tapauksessa, että auton ABS-jarrut, ajonvakautusjärjestelmä sekä mahdollinen vierintäkehään perustuva rengaspaineen valvontajärjestelmä eivät välttämättä toimi tarkoitetulla tavalla.
Kysymys: Saako samankokoisia m+s ja ei m+s renkaita olla samalla akselilla? Saako m+s renkaat olla toisella ja ei m+s renkaat olla toisella akselilla?
Vastaus: Henkilö- ja pakettiauton samalle akselille asennettavien renkaiden on oltava mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset. Samalla akselilla ei saa käyttää myöskään siinä määrin erilaisia renkaita, että siitä voi aiheutua haittaa tai vaaraa.
- Tilannetta, jossa toisella akselilla on M+S –renkaat mutta toisella ei, ei säädöksessä rajoiteta mitenkään.
- Tilanne, jossa toisella puolella on M+S –rengas mutta saman akselin toisella puolella ei, on tulkinnanvarainen (!) ja esim. katsastuskonttoreiden välillä saattaa olla tulkintaeroja. Pitää myös muistaa että M+S –merkintöjä löytyy varsin erilaisista renkaista, myös joidenkin valmistajien kesärenkaista. Itse näkisin, että puhtaasti talvikäyttöön suunnitellun M+S –renkaan rakenne ja ominaisuudet poikkeavat ilman M+S –merkintää olevan renkaan rakenteesta ja ominaisuuksista niin paljon, että niitä ei pitäisi laittaa samalle akselille.
Kysymys: Mikä on oikea rengaspaine 14 tuuman aluvanteiden kanssa?
Vastaus: Aluvanteet eivät vaadi erityistä huomiointia rengaspaineiden suhteen, joten käytä auton suosituspaineita (löytyvät yleensä ovipilarista tai polttoainetankin täyttöluukun kannesta).
Kysymys: Millaiset ovat Keski-Euroopan jokakelin renkaat Suomessa?
Vastaus: Tarkoittanet Keski-Euroopan kitkarenkaita. Ne on suunniteltu pääosin paljaille teille ja satunnaiselle lumikelille, missä toimivatkin pääosin hyvin. Mutta jäällä ne ovat liukkaat, joten eivät sovellu kovin hyvin Pohjoismaiseen liikenteeseen. Aiheesta löytyy hyvä artikkeli viimeisimmästä Tekniikan Maailmasta:
http://tekniikanmaailma.fi/autot/renkaat/tm-vertailu-korkean-nopeusluokan-kitkarenkaat-20555-r-16
Kysymys: Mitkä ovat talvirenkaiden nastojen hylkäämisperusteet katsastuksessa?
Vastaus: Talvirenkaissa pitää 1.12 – 28.2 välisenä aikana pääurien urasyvyys olla vähintään 3 mm. Jos kyseessä on nastarenkaat, nastamäärä saa poiketa enintään 25 % sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten. Esimerkiksi, jos parhaassa renkaassa on 100 nastaa, huonoimmassakin nastoja pitää olla jäljellä 75 kpl.
Sitten tietysti nämä normaalit säännökset, jotka koskevat kaikkia renkaita, eli samalla akselilla olevien renkaiden tulee olla rakenteeltaan samanlaiset, eikä niissä saa olla kudoksia näkyvissä.
Kysymys: Voiko kitkarenkaisiin laittaa nastoja?
Vastaus: Kitkarenkaita ei ole tarkoitettu nastoitettavaksi. Kitkarenkaisiinkin voi teoriassa porata nastanreiät ja laittaa nastat, mutta pehmeän kumisekoitteen ja tiheän lameloinnin takia nastat eivät siinä tule pysymään.
Kysymys: Onko järkevää ostaa kitkat kapeampina kuin kesärenkaat?
Vastaus: Kapeammilla renkailla saadaan parempi pito sohjossa ja pehmeällä lumella, mutta paljaan tien ajettavuus kärsii. Leveämpi rengas antaa paremman pidon kovalla alustalla (jää, jäinen lumi, asfaltti), on täsmällisempi ajettava paljaalla asfaltilla mutta hiukan alttiimpi loskaliirrolle. Kyse on siitä, mitä ominaisuuksia halutaan painottaa. Jos ajat kuitenkin enimmäkseen pääteitä, suosittelen pitäytymään auton alkuperäisessä rengaskoossa.
Kysymys: Autossani on nastarenkaat. Eturenkaissa on nastapiikkiä jäljellä kunnolla, mutta takarenkaissa nastat ovat kuluneet renkaan tasalle. Tiedän että suosittelet renkaiden vaihtoa, mutta kysyn silti onko takarenkaissa ( käytännössä nyt nastattomissa nastarenkaissa) ollenkaan jäljellä talvirengasominaisuuksia. Jäisessä ylämäessä tai joskus valoista lähdettäessä sutina on kova, muuten auto ohjautuu luistelematta.
Vastaus: Rengastohtori tuskin osaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta, muuten kuin suosittelemalla renkaiden vaihtoa. Mutta asiaa voisi tarkastella seuraavista näkökohdista:
Yleisesti ottaenhan asia on niin, että kuljettaja tottuu heikkenevään pitoon ajan myötä ja sopeuttaa ajotyylinsä pitoa vastaavaksi. Kaikki on viime kädessä ratin ja penkin välistä kiinni, ajettiinhan ennenvanhaan kesärenkailla läpi vuodenkin. Ongelmia tulee sitten siinä vaiheessa kun tielle sattuu jotain yllättävää ja pito ei riitä jarrutukseen tai väistöön.
Kyllä nastarenkaassa muitakin ominaisuuksia on kuin nastojen antama pito. Kulutuspintakuvio itsessään antaa pitoa, kun tiellä on irtonaista ainesta eli lunta tai sohjoa. Nastat antavat pitoa jäällä. Nastojen lisäksi ratkaisevaa onkin, paljonko urasyvyyttä renkaissa on jäljellä – turvallisuussyistä alle 5 mm urasyvyydellä olevia renkaita ei pitäisi enää käyttää talvioloissa.
Turvallisuuden kannalta parasta olisi, jos paremmat renkaat olisivat aina takana, etenkin jos autossasi ei ole ajonvakautusjärjestelmää. Takarenkaidesi jääpito on merkittävästi huonompi kuin eturenkailla ja tämä saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä jääkelillä.
Huomioida kannattaa myös renkaiden ikä – jos renkaasi on olleet käytössä jo yli 5 talvea, tai valmistuksesta on kulunut yli 8 vuotta, alkaa kumiseos olla kovettunut ja liukas ja renkaat kannattaa jo ikäsyistäkin vaihtaa.
Laki tietenkin määrittää myös nastojen määrän – Nastojen lukumäärä tulee huonoimmassakin renkaassa olla vähintään 75 % parhaan renkaan nastamäärästä. Pientä tulkintaa on tosin siinä, tulkitaanko katkennut nasta puuttuvaksi vai ei.
Kysymys: Saako olla erikokoiset renkaat eri akselilla? Esim. edessä 215/50-17 ja takana 225/50-17? Tai edessä 225/45-17 ja takana 225/50-17? Autoni on Volvo V70 2.4D 2009.
Vastaus: Renkaiden kokoa saa ilman muutoskatsastusta muuttaa rekisteriotteeseen merkitystä rengaskoosta seuraavasti:
- Vannehalkaisijaa saa muuttaa 1 tuuman
- Renkaan leveyttä saa muuttaa 30 mm
- Raideleveys saa muuttua 30 mm
- Renkaan vierintäkehän pituus saa muuttua enintään 5 %
Eri akseleille saa laittaa erikokoiset renkaat, kunhan muutokset pysyvät yllämainituissa rajoissa. Volvosi alkuperäinen rengaskoko lienee 205/60R16, joten siinä tapauksessa esittämäsi muutokset ovat sallittuja.
Kysymys: Peugeot 307 alkuperäisillä nastarenkaailla on ajettu 8 talvea (kilometrejä autolla on ajettu yhteensä alle 60 t): Kulutuspintaa on jäljellä vielä 6 (olisko ylikin) mm. ja nastojakin on jäljellä hyvin. Ovatko niin vanhat renkaat turvalliset? Olen kuullut että laatu huononee vanhetessa.
Vastaus:
Käytetyn nastarenkaan pitoon vaikuttaa jäljellä olevien nastojen määrä, niiden kuluneisuus ja kiinnitys renkaaseen (”hölskyykö reiässään”), nastojen ulkonema sekä tietenkin itse renkaan urasyvyys. Renkaan ikäkin vaikuttaa, koska kumiseos menettää kimmoisuuttaan käytön myötä ja renkaan kovettuessa siitä tulee liukkaampi. Talvirenkaan turvallinen minimiurasyvyys on suositusten mukaan 5-6 mm, vaikka laki vaatiikin vain 3 mm. Totuus kuitenkin on, että 3 mm urasyvyydellä olevat renkaat ovat talvikelillä hengenvaaralliset. Rengasalan yleinen suositus on että renkaita, joiden valmistuksesta on kulunut yli 10 vuotta, tai jotka ovat olleet käytössä yli 6 vuotta, ei tulisi enää käyttää.
Renkaasi alkavat siis olla vaihtokunnossa.